 |
| Hähkänän koulu |
Taina Peltonen on tehnyt pitkän uran koulumaailmassa, muun muassa pienten ja isojen koulujen opettajana ja koulutoimen johtajana. Hän on toiminut myös tutkijana ja väitellyt tohtoriksi kyläkouluista.
Hän aloitti tuomalla esille tasa-arvonäkökulman: maaseudun lapset ovat yhtä arvokkaita kuin kaupunkikeskustan lapset ja ansaitsevat lähikoulunsa. Mutta sitten hän muistutti myös siitä, että jos ensin lakkautetaan reuna-alueen palveluja niin pian kärsivät myös lähiöiden ja lopulta myös keskustan palvelut.
Yhdysluokista hänellä on laaja kokemus ja on myös ottanut osaa kansainväliseen keskusteluun asiasta, käynyt jopa japanilaisissa ja kiinalaisissa pienissä, noin 20 oppilaan, kouluissa. Hänellä oli esimerkkejä myös Iso-Britanniasta, Serbiasta, Turkista jne.
Yhdysluokkia perustetaan nykyään monissa maissa myös isoihin kouluihin. Tärkein etu on, että yhdysluokassa lapsen asema muuttuu, ensin hän saa apua vanhemmilta oppilailta ja myöhemmin hän on se, joka auttaa. Tämän on tutkimuksissa todettu vähentävän kilpailua ja aggressiivisuutta.
Toinen etu on mallioppiminen ja on myös todettu, että yhdysluokassa lapsi ei ole niin riippuvainen opettajasta kuin tasaikäisessä luokassa ja hän kasvaa itsenäisemmäksi.
Yhdysluokkien suurimmaksi ongelmaksi hän näkee, että osa opettajista vierastavat niitä, koska yhdysluokkapedagogiikkaa ei sisälly opettajakoulutukseen tai sitä on hyvin vähän. Siksi on ehkä hyvä, että kunnassa on sekä isoja että pieniä kouluja ja opettajia voidaan sijoittaa heille mieluisaan ympäristöön.
Pienissä kouluissa on todettu, että lapset saavat olla lapsia pidempään ja leikkivät enemmän. Tämä johtaa siihen, että tukipalveluja tarvitaan vähemmän pienten koulujen oppilaille. Toinen tärkeä etu pienissä kouluissa on oppimisympäristö, yleensä on paremmin tilaa pihalla ja luonto on lähellä.
Matkat ovat suuri ongelma, jos kouluja lakkautetaan, matka-aika vähentää oppilaiden päivittäistä liikuntaa. Kuljetuksia ei ole helppo järjestää, kun eri-ikäisillä on eripituisia koulupäiviä jne. Realismia on, että matka-aika pitenee.
Hän viittaa myös Oulun lääninhallituksen tutkimuksiin 2000-luvun alkuvuosilta. Niiden mukaan koulujen lakkauttamiset johtivat kustannusten nousuun. Kunnissa, joissa oli isot yhtenäiskoulut, oli korkeimmat koulukustannukset. Lisäksi laskelmissa pitäisi ottaa huomioon, että yksikin muuttajaperhe voi tuoda mukanaan 30 000 euroa lisätuloja kunnalle verotuloina, valtionapuina ja lisäksi tulee kerrannaisvaikutukset.
Peltonen kehotti myös miettimään, mitkä ovat 21 vuosisadalla tarvittavat taidot. Taito yhdistää ja käyttää tietoa, itsenäisyys, ongelman ratkaisukyky, yhteistyö, luovuus, kriittinen ajattelu, IT- ja mediataidot jne. Hänestä pienissä kouluissa nämä taidot kasvavat kuin itsestään ja pienen koulun opetus voi olla malli uusille sukupolville.
Taina Peltosen kyläkouluillan lähdeviitteet >>>
 |
| Olli Lehtonen esiintyi flunssan takia etänä. |
Professori Olli Lehtonen keskittyi alustuksessaan koulujen lakkauttamisen taloudelliseen analyysiin. Tutkimusten mukaan koulun lakkautus vaikuttaa merkittävästi lähialueen väestökehitykseen ja johtaa helposti negatiiviseen kierteeseen ihan jo taloudellisilla mittareilla laskien.
Hän kehotti myös kuntia ajattelemaan laajasti valitsemansa strategian perusteita. Harvat kunnat keskittyvät pelkästään sopeuttamiseen vaan kyllä julkilausuttu tavoite on saada tarpeeksi asukkaita, yrityksiä ja muuta elinvoimaa. Eikä sitä saada pelkillä supistuksilla ja lähipalvelujen heikentämisellä.
Yksi hänen väitteensä oli: ”Alakoulu on maaseutualueella elinvoimainvestointi”, kyläkoulu ei ole kunnalle vain menoerä vaan osa sen veropohjaa ylläpitävää infrastruktuuria.
Lehtosen esittämissä dioissa on esillä monta muutakin näkökulmaa:
Olli Lehtosen diat ja lähdeviitteet >>>
| ||
Kyläkoulut osana kaupunkia 12.5.2026, Salon kaupungintalo. Yleisöä yli 50 henkilöä ja keskustelu vilkas..
|
