24.2.26

Koulujen lakkauttamisten seurauksia on tutkittu

Miten koulun lopettaminen vaikuttaa väestökehitykseen alueella? Tutkija Olli Lehtonen on tutkinut tätä ja julkaissut aiheesta artikkelin arvostetussa Journal of Rural Studies -julkaisussa vuonna 2021. Tutkimus käsitteli laajaan tilastoaineistoon tukeutuen kaikkia Suomessa vuosina 2011-2018 suljettuja 518 koulua ja niiden ympäristöä. 

Päätulos oli, että koulun sulkeminen kiihdyttää väestökatoa alueella. Asukasmäärä vähenee nopeammin koulun lakkauttamisen jälkeen kuin ennen lakkauttamista. Olli Lehtonen oli tuolloin Luonnonvarakeskuksen tutkija, nyt Itä-Suomen yliopiston apulaisprofessori.

Melkein puolet salolaisista asuu Salon ja Halikon keskustaajamien ulkopuolella. Tarkastelin Salon väestökehitystä vuosina 2010-2024 tilastokeskuksen postinumeroalueittain julkaisemien väestölukujen perusteella. Väestömäärä on tällä aikavälillä kasvanut vain kolmella postinumeroalueella: Tuohitussa, Halikon asemanseudulla ja Mathildedalissa. Myös muun muassa Salon keskuksen, Kiskon kirkonkylän, Rappulan, Kuusjoen keskustan, Muurlan ja Kruusilan postinumeroalueet ovat pärjänneet aika hyvin. 

Selvää tendenssiä siitä, että maaseutu tyhjenisi ja keskusta kasvaisi ei ole näkyvissä Salon sisällä. Myös yrityksiä ja työpaikkoja on meillä ympäri kaupunkia.

Aluekehittämisessä puhutaan nykyään paljon paikkaperustaisesta kehittämisestä. Kehittäminen perustuu paikkojen luontaisiin vahvuuksiin ja monipuolisuus voi olla valtti, kunnassa voi olla pieniä ja isoja päiväkoteja ja kouluja. Myös muut palvelut voivat vaikuttaa ja johtaa kyliä menestyksen tai väestötappion kierteeseen. 

Kouluja on Salossa lakkautettu jo 10 vuoden 2009 kuntaliitoksen jälkeen. Ainakin osa kouluista on lakkautettu enemmän siksi, että keskustojen kouluissa on jäänyt tyhjää tilaa kuin siksi, että niitä ympäröivä alue olisi näivettynyt. 

Lakkauttamisten sijaan voisi katsoa, miten isoja kouluja voisi pienentää. Voisiko niiden tyhjeneviin tiloihin sijoittaa muita toimintoja, kuten palveluja tai asuntoja? Jos päätöksiä tehtäisiin lasten etujen perusteella, pienet koulut ja lyhyet koulumatkat voitaisiin nähdä lapsiystävällisen kaupungin valttina.

Henrik Hausen