Salon kylät ry:n hallituksen kannanotto tämän päivän Salon seudun sanomissa:
Kylät ovat tulevaisuus
Salon kaupungin strategiassa puhutaan elinvoimasta, yhteisöllisyydestä ja lapsiystävällisyydestä. Puhutaan tulevaisuudesta ja siitä, millainen kaupunki Salo haluaa olla. Mutta ydinkeskustan ulkopuolella kuuluu toinen ääni. Se on epäuskoinen, väsynyt, surullinen ja välillä jopa vihainen: Onko strategia vain kaunista puhetta ja kyliä näivetetään? Onko kylissä kohta enää mitään?
Keskustelu koulujen, päiväkotien ja muiden peruspalveluiden lakkauttamisesta koskettaa syvästi. Se koskettaa lapsia, perheitä ja ikäihmisiä – ja koko sitä elämää, jota kylissä yhä eletään.
Kun päätöksenteossa puhutaan koulujen ja päiväkotien sulkemisesta, asiat nähdään vain euroina ja sitä kutsutaan säästöksi. Kylän ei pidä olla kuluerä, kaupunki rakentuu kylistä.
Kylä on koti. Se on muistot, se on suku, se on lapsuuden polut ja tutut kasvot. Se on se paikka, jossa ihminen on saanut elää elämäänsä – ja jossa moni haluaisi myös vanheta. Se on paikka johon palata tai muuttaa perustamaan perhe. Se on paikka jossa tuotetaan ruokaa ja yritetään.
Mitä tapahtuu, kun kylältä viedään loputkin palvelut? Onko pienten yksiköiden sulkemisesta syntynyt todellisia säästöjä?
Vai siirtyvätkö ne vain kuluina toisaalle – koulukuljetuksiin, vastaanottavan koulun kuormitukseen, perheiden poismuuttoon ja verotulojen menetyksiin? On erikoista, että minkäänlaisia säästölaskelmia ei ole Salossa kertaakaan julkaistu kyläkoulujen sulkemisen jäljiltä.
Salossa on jo sopeuduttu laskeviin lapsimääriin. Kouluja on lakkautettu kuntaliitoksen jälkeen kymmenen kappaletta. Lakkautetuissa kouluissa on pieniä, alle 20 oppilaan kouluja kuten Mussaari ja Nurkkila, mutta myös isoja yli 40 oppilaan kouluja kuten Raatala, Karjaskylä, Rekijoki, Hiisi, Sauru ja Meri-Halikko.
Oppilasmäärät ovat laskeneet myös Salon-Halikon keskustaajaman kouluissa. On epäilty, että maaseutukoulut lakkautetaan täyttämään keskustan koulujen tyhjiä pulpetteja. Koulupäätöksiä ei voi tehdä pulpettien määrän mukaan, vaan ne pitää tehdä lasten tarpeiden mukaan.
Pitää uskaltaa katsoa yli seuraavan budjettivuoden. Jos Salo todella haluaa olla lapsiystävällinen kunta, päätöksissä pitää kysyä: mikä on lapsen ja perheen paras?
Onko lopettamisilla todella niin kova kiire? Kyläläiset eivät pyydä mahdottomia. Me pyydämme, että päätöksiä tehdään huolellisen valmistelun ja avoimen viestinnän sekä asukkaiden aidon osallistamisen keinoin.
Koulujen, päiväkotien ja peruspalveluiden lopettaminen ei ole mikään pikaratkaisu, joka voidaan runnoa läpi muutamassa kuukaudessa. Sitä ei voi perua myöhemmin. Pitää olla aikaa tehdä asiat oikein, kuunnella ihmisiä, tehdä vaikutusten arviointi rehellisesti ja etsiä vaihtoehtoja.
Tahdomme tukea kyliä ja kyläyhdistyksiä heidän toiminnassaan. Haluamme olla rakentamassa elävää ja monipuolista Saloa, emme vain puolustaa sitä, mikä on vielä jäljellä.
Mitä Salo on ilman kyliä? Kylät ovat tulevaisuutta – jos me annamme niille mahdollisuuden.
Salo ei rakennu vain keskustasta. Salo on kokonaisuus, johon kuuluvat myös kylät, maaseutu ja sen elinvoima ja rikkaus. Jos me haluamme kaupungin, jossa on toivoa, meidän täytyy kohdella myös kyliä niin, että ne tuntevat olevansa tärkeitä, osa kaupunkia.
Koska ne ovat.
Roosa Lehtonen
puheenjohtaja, Salon kylät ry
Salon kylät ry:n hallituksen puolesta