Suomalaiset koulut menestyvät edelleen melko hyvin kansainvälisissä Pisa-vertailuissa. Tämä perustuu muun muassa siihen, että meillä huolehditaan kaikista oppilaista lahjakkuudesta ja asuinpaikasta riippumatta. Hyvien ja melko itsenäisten opettajien työ saa tukea läheisestä yhteistyöstä vanhempien kanssa. Toteutuvatko nämä periaatteet jatkossa, jos lähikoulut lopetetaan ja koulumatkat pitenevät? Siinä mietittävää myös Salossa, jossa kouluverkosta keskustellaan. Salosta pienimmät koulut on jo lakkautettu.
Lasten oppimisympäristönä kyläkoulu on ihanteellinen. Yleensä kyläkouluissa on pienet oppilasryhmät ja koulupihat ovat usein virikkeellisempiä kuin isoissa kouluissa. Tietenkin lyhyellä koulumatkalla on suuri merkitys oppilaille. Missään tutkimuksessa ei ole osoitettu, että pienissä kouluissa oppimistulokset olisivat heikompia kuin isoissa.
Kokemusten mukaan lapset sopeutuvat erittäin hyvin yhdysluokkaopetukseen, vaikka samassa huoneessa opiskellaan eri asioita. Kasvatustieteen tohtori Taina Peltonen joka on tutkinut yhdysluokkaopetusta korostaa, että moni-ikäisten ryhmä on luonnollisempi kuin tasaikäisten ja siinä kehittyy taito ottaa huomioon heikompia ja auttaa nuorempia. Maailmalla ”multiage” yhdysluokkia muodostetaan jo isoihinkin kouluihin.
Eri maissa tehtyjen vertailujen mukaan pienten koulujen oppilaiden oppilaista kasvaa pärjääjiä: sekä oppimistulokset että myöhempi menestyminen opinnoissa ovat pienten koulujen oppilailla parempia kuin isojen koulujen.
Tärkeä syy parempiin tuloksiin on vanhempien ja muun lähiyhteisön aktiivisempi osallistuminen koulun elämään pienissä kouluissa. Salossakin pienten koulujen kyläyhteisöt ja vanhempainneuvostot ovat aktiivisia ja tukevat kouluja monin tavoin.
Kyläkouluja ei puolusteta siksi, että kylä- tai kotiseutuyhdistys saisi sulan hattuunsa. Koulupäätökset pitää tehdä koululaisten parasta ajatellen. Yhteisöllisyys on myös koululaisten etu. Vanhempien tuen lisäksi koulut saavat apua myös kylien yrittäjiltä ja kotiseutuyhdistysten ylläpitämiltä kotiseutumuseoilta.
Myös oppilaat sitoutuvat paremmin pieneen kouluun ja syrjäytyminen on vähäisempää. Yhdysluokkapedagogiikka kannustaa lasten sosiaalista kasvua ja pieni yhteisö omatoimisuutta.
Kyläkoulupedagogiikkaa voidaan soveltaa myös isommissa kouluissa, siksi on kaikkien kannalta hyvä, että meillä on erikokoisia kouluja. Hyviä esimerkkejä on siitäkin, että keskustan oppilaille on tarjottu mahdollisuus käydä kyläkouluissa.
Koulut ovat kylien keskuksia, johon voidaan keskittää muitakin palveluja. Ne parantavat näin kylien yhteisöllisyyttä ja myös tärkeää turvallisuuden tunnetta maaseudulla. Kyläkoulu on tärkeä vetovoimatekijä, joka houkuttelee aktiivisia nuoria perheitä Salon kyliin.
Oppilasennusteet ovat vain ennusteita, tilanne voi muuttua nopeastikin. Saloonkin muuttaa uusia perheitä ja rakentaminen on vilkkaampaa kylissä ja pienissä keskuksissa kuin kaupunkialueella. Kasvatustieteen tohtori Risto Kilpeläinen on tutkinut väitöskirjatutkimuksessaan kyläkouluja ja niiden lakkauttamisia. Hän toteaa, että lakkautuksista on tullut hyvin pieniä säästöjä.
Luonnonvarakeskuksen julkaisema tutkimus osoitti, että koulujen lakkauttaminen kiihdyttää ympäröivän alueen asukaskatoa selvästi. https://yle.fi/uutiset/3-12153742 Tutkimuksen tuloksia on selostettu myös tässä: https://salonkylat.blogspot.com/2026/02/koulujen-lakkauttamisten-seurauksia-on.html
Henrik Hausen